Raivopää raskaana

On ollut isompi tauko kirjoittamisesta, pahoittelut siitä. Välillä tuntunut että pienet vie kaikki voimat ja välillä taas tuntuu että itse vien itseltäni kaikki voimat. Pienet levähdyshetket (joita en oikein edelleenkään osaa pitää) ovat olleet vain makaamista ja välillä nukkumista. Tällöin on myös pää ollut todella tyhjä kirjoitus aiheista.

Inhottavinta tässä (niin kuin edellisessäkin raskaudessa) ei yllättäen ole raskaus diabetes ja sen lääkitys vaan jatkuva kiukkuamiseni. Pinna palaa ihan mistä vaan ja kaikki tuntuu välillä ärsyttävän. Varsinkin kun alkaa itse väsymään ja haluaisi edes hetken levätä. En tietenkään suostu lepäämään silloin kun siihen on mahdollisuus tai varsinkaan jos joku (mieheni <3) kehottaa menemään lepäämään. Silloin on aina jotain tärkeämpää, niin kuin laittaa joku puoli tärkeä paperi uuteen  hyvään paikkaan josta sitä ei kukaan tarvittaessa löydä tai silittää vaatteita tms. yhtä tärkeää. Taisin jopa itse avautua aiheesta miehelleni ja sanoin että välillä tuntuu kun O 3v olisi samalla tasolla kuin minä riitatilanteissa ja silloin minulta loppuu keinot "voittaa" tilanne. Kertoo siis paljon omasta käytöksestäni kun tunnen olevani 3v tasolla!! =) 

Osin kuitenkin tuntuu että kun suutun niin en osaa hallita kiukkuani. Toisin sanoen en osaa lopettaa huutamista. Jälkeen päin enoikein edes tiedä miksi suutuin niin paljon tai miksi jatkoin niin pitkään. Sitten taas itken ja pyydän käytöstäni anteeksi... Olen melko kyllästynyt tähän ja uskon/ tiedän perheenkin olevan. Onkohan muilla ollut tällaista?

Löysin sattumalta Facebookin vauva ryhmästä pienen tekstin jossa joku tuleva äiti kirjoitti täysin samanlaisista tuntemuksista. Tekstiä oli kommentoinut muutama muukin ja ainakin kaikilla meillä viidellä on ollut samanlaista raskaana. Olin enemmän kuin iloinen luettuani muiden viestit.

Tylsäääääää!! Olisihan se ihana nauttia raskaudesta ja olla se pullantuoksuinen ihana halittava äiti ja kaunis raskaana oleva vaimo, mutta tällä hetkellä käytökseni (joo ihme kyllä tiedostan sen itsekin) rumentaa minua ja tekee minusta enemmänkin hienhajuisen monsterin =( Toivottavasti lepo ja järkevä ajattelu auttaa ja lopulta synnytys..

Ihanaa kesän jatkoa ja aurinkoisia päiviä!! 

Raskausdiabetes

On ollut paussia kirjoittamisesta kun raskaus vienyt täysin voimat. Pahoinvointi loppu onneksi viikkojen 13-14 välille. Sen jälkeen kuitenkin oli monena iltana ja välillä koko päivänkin kestäviä kovia pääkipuja, joihin välillä ei auttanut edes panadol. Kun nekin vihdoin helpotti sain soiton Jorvista että diabetes lääkitys on aloitettava raskaus ajan diabetekseen koska lähes kaikki mittaamani aamu arvot ovat olleet enemmän tai vähemmän kohollaan.

Tällä kertaa jouduin aloittamaan tabletti hoidolla (aikaisemmilla kerroilla aloitus on ollut myöhemmin ja olen käyttänyt pelkkää insuliinia). Hoidon aloitus kestää 10 päivää ja 3 päivän välein lääkemäärää nostetaan, kunnes se on lopullisessa määrässään 2 aamulla ja 2 illalla. Isona sivuvaikutuksena  lääkettä aloitettaessa on kuitenkin vatsavaivat. Kun siis luonnollinen pahoinvointi loppui niin sain sen onneksi lääkkeillä takaisin =( noin puolituntia lääkkeen otosta tulee todella huono olo ja vatsa jatkuvasti seksisin. Se kuulemma helpottaa kun lääkettä on syönyt täydellä annostuksella muutaman viikon. Sitä siis odotellessa.

Olen miettinyt lupaamaani Barcelona juttua, mutta nyt eivät ole voimat riittäneet. Piipahdettiin Tukholmassakin viime viikolla. sieltäkin löytyi ihana puisto jonne noin 3km kävely Viking Linen laivalta. Siellä isona miinuksena oli ilma. Jo 10 min kävelyn jälkeen olimme ihan läpimärkiä. Onneksi sade helpotti juuri kun takaisin tullessa pääsimme satamaan.

No mutta poitsut nyt unilla joten minullakin mahdollista lepäillä!!!

Lapsen mielessä onnen siemen

Olen miettinyt aina välillä miten lapsen mieli toimii. Usein se tulee mieleeni kun katson O:ta  leikkimässä tai nyt 7kk T:tä konttaamassa pitkin olohuonetta. Välillä leikissä riehuu hurja myrsky ja paloautot ujeltaa ja heti toisessa hetkessä hoidetaan vauvaa ja ruokitaan koiraa. T konttaa keskelle huonetta, pysähtyy ja katselee katossa olevaa lamppua ja sitten taas ympärilleen kun olisikin aivan uudessa seikkailussa.
3v: n oma tahto antaa myös usein aihetta lapsen mielen tutkiskeluun. Nauretaan ja itketään, huudetaan ja halaillaan. Jossain on kuitenkin se mikä meiltä aikuisilta puuttuu tai ainakin olemme hävittäneet käyttöohjeet vaikka se sisällämme olisikin.

Olen sinnitellyt yö heräilyjen ja alkuraskauden ( tänään rv 13+2) väsymyksen kanssa viimeiset viikot tai ehkä kuukaudet ja tuntuu olevan päiviä kun silmät eivät pysy auki ja kaikki mikä sujuu, sujuu väärinpäin ja ylösalaisin.  Nämä päivät ovat saaneet miettimään miten lapsen mieli toimii.

Mielikuvitus lentää ja hetkiin heittäydytään ilman huolta seuraavasta asiasta. Naurut ja laulut tulevat kuin tyhjästä!! =) Niin monet asiat ovat iiiihania ja ruokakin maistuu (ainakin meillä). Kiukkuja mahtuu mukaan ja huutoa myös mutta ne unohdetaan kun nähdään uusi mukava lelu, kirja tai kaveri. Etenkin kun anteeksi on pyydetty niin asia on jo unohdettu.

Miksi minä en osaa..... Olen 30v stressaan tulevaa, välillä murehdin menneitä, harvoin keskityn täysin vain yhteen asiaan tai hetkeen (nykyään onneksi jo useammin). Vielä harvemmin uskallan tai kehtaan heittäytyä ja nauttia siitä mihin heittäytyminen johtaa. Välitän välillä liikaakin muiden mielipiteestä ja narisen ruoasta. =)
Olen miettinyt tätä tekstiä jo muutaman päivän. Lähinnä ihan vain aiheena en niinkään sanoina. Nyt kun kirjoitan huomaan todella ihailen lasteni (varsinkin O:n) tapaa Elää!! Hassua kyllä myös monet noista asiaoista ovat niitä jotka itseäni "ärsyttävät" varsinkin väsyneenä. mm,energisyys, äänekkäät ja vapautuneet leikit ja se kuinka iihanaa kaikki on ja kokoajan löytyy uusia ihania juttuja jolloin edelliset jää lojumaan lattialle.

Toivoisin siis voivani stressata vähemmän siivoamisesta ja kotihommista. Rentoutua lasten kanssa leikken ja heittäytyä höpsöihin rooleihin. Olla mököttämättä montaa tuntia kun joku naurettavan pieni juttu kiukuttaa ja oppia huomaamaan niitä pieniä iihania asioita.Nauttia ihan vaan elämästä!!
Jos eläisimme lapsen mielen opeilla niin uskon että olisimme onnellisempia.. Olenkohan ainoa aikuinen joka miettii näin tai stressaa turhaa...

Joku viisas sanoi että sisällämme on ilon lintu joka ei koskaan lopeta laulamasta, me vain lakkaamme kuuntelemasta!!! Lapset kuuntelevat tarkkaan ja laulavat mukana <3

Ihanaa kesän odotusta!!

Vaatteita kasvavalle pojalle hyvällä hinnalla

Ymmärsin  sitten että ne vaatteet ihan oikeasti jää pieneksi eikä niitä saatuja oikein enää ole kuin alle 110cm. Piti lähteä kaupoille hankkimaan kaappeihin täydennystä. Luksusta oli se että sain mennä yksin. Kiertelin perus vaatekauppoja ja löysinkin paljon ihania ja lähinnä käytännöllisiä juttuja. En kuulu niihin blogiäiteihin jotka laittaa lasten merkkivaatteista kuvia, on meillä niitäkin mutta enimmäkseen ihan perus siistejä vaatteita ja käytännöllisiä 3v:lle. Tykkään myös etsiä alennuksessa olevia vaatteita, ne kuitenkin ovat yhtä hyviä kun täysihintaisetkin, ehkä vaan viime kauden värejä. Sitten joko saa enemmän tai jää rahaa vaikka muuhunkin. Nykyään mm. sadevaatteissa tai kerhotossuissa (myös muissa lasten vaatteissa)  hyödynnän kirppiksiä, koska niilläkin on käyttökelpoista tavaraa.

Tällä kertaa ostoslistalla oli paitoja, yökkäreitä, erityisesti housuja ja lippiksiä.

 

Mukaan tarttui viidet housut : kolmet verkkarit (Lindex), vihreät joustavat farkuntapaiset (kesän juhliin ja niiden jälkeen muutenkin) (Lindex) ja vaaleanruskeat ohuehkot  housut esim. ulkoiluun (H&M).

Lippikset (Lindex)

 





Auto yöpaita (Citymarket) ja raidallinen yöpaita (Prisma) Molemmat olivat alessa.

Kaikki kolme paitaa oli Prismassa alennuksessa. 

 

Olin tyytyväinen saldooni ja nyt riittää 116cm vaatteet ainakin pitkälle syksyyn. Huomenna tiedossa ihana äitienpäivä lounas kauniissa saaristomaisemissa. Täytyy vain toivoa ettei massuvauva ole sitä mieltä ettei ruoka kelpaa.... =) Alkais tämä pahoinvointi jo riittää.

 

 Niin ja maanantaina on ihanaa ihanaa eka ultra.



Pyykkipäivä joka päivä

Hauska kuunnella kun toiset sanoo että esim lauantai on pyykkipyykkipäivä. Me ainakin hukuttaisiin pyykkiin jos vain kerran viikossa pestäis vaatteet ja vaipat. Musta tosin välillä tuntuu että meillä pyykkipäivä on joka päivä. =) Onneksi saa taas pyykit ulos kuivamaan niin ei tarvitse rumpua käyttää.

3:sen  mukanaan tuoma raskauspahoinvointo sai vallan noin viikolla 10+. Aluksi se oli vain satunnaista ja maks kerran päivässä. Nyt se on jo viikon ollut päivittäistä ja vähintään kaksi kertaa päivässä. Vaikka se ei olekkaan kovin voimakasta niin kyllä se silti on uuvuttavaa. Päälle vielä raskauden tuoma väsymys, yöheräilyt T:n kanssa ja laantunut (onneksi) uhma O:n kanssa. Fyysinen puoli on tietysti ihaan eri juttu vielä tohon päälle. Yöllä kun herän antamaan pullon T:lle nousen vatsalihsten avulla ja se alkaa jo tuntua, alaselkä vihottelee varsinkin öisin. Lattialta nostelu ja muutenkin taivuttelu ja nostelua saa aikaan huonon olon. No siinä muutamia arki iloja tän masuadukin kanssa. =)

T on oppinut konttaamaan viikonloppuna. Samalla näköjään tajunnut myös kuinka kiipeillään. Illalla tiedossa pinnasängyn pohjan laskeminen ettei 7kk tirppa tuu sieltä yli. =)
Odottelen vaan ilolla yösyöttöjä kun sänky  alempana... Lisä kumartelua, nippailua ja etovaa oloa....

No näillä mennän. Kyllä tää jossain vaiheessa helpottaa! (Helpottaahan..?)

Testailua: Kutisevat ikenet!!

Ostin testimielessä Prismasta Nubyn harja paketin. Pikku T:n ikenet kutisee kokoajan eikä ole oikein löytynyt sopivaa pureskeltavaa. Tämä vaikutti lupaavalta.

Paketissa on kolme "harjaa": +3kk, +6kk ja +12kk. Kaikkien varsi on sopivan paksu pikkukäteen ja pinta ei liu'u vaikka harja kastuisi joten ote pitää. Meillä kokeiltu +3kk ja +6kk ja molemmista T on tykännyt oikein paljon. Harjasta saa hyvän otteen ja sitä voi huoletta purra niin lujaa kun hyvältä tuntuu.

+3kk

                                                                         +6kk

Kolmas harja on perus hammasharja jossa on pehmeät harjakset. Sen kokeilu saa vielä odottaa. =)

 

 +12kk

Suosittelen todella tätä pakettia helpottamaan kutisevia ikeniä pienellä ja totuttamaan samalla hammasharjan käyttöön.

Voihan väsymys ja liian lyhyet housut

Tänään onneksi on leppoisa kotipäivä. Alkuraskauden superenergia on vaihtunut ihan super super super väsymykseen. Nukkuisin varmaan reilusti yli puolet päivästä jos se olis mahdollista ja tietysti yön siihen päälle.

Pikku T heräilee vielä tutin tarpeeseen ja satunnaisesti syö vielä kerran tai max kaksi yössä. O on alkanut välillä vihtyä koko yön omassa sängyssä, joka helpottaa äitin unia. Heräämisiä tulee öisin kuitenkin 2-7 kertaa. Päivisin olen koittanut kykyjeni mukaan luopua ylimääräisestä tekemisestä, kuten siivoamisesta ja pyykistä (joitatykkään tehdä) jotta jaksaisin edes iltaan asti hereillä. Näin väsynyt en muista olleeni kummankaan pojan kohdalla. Myös jatkuva huono olo on alkanut vaivata jos ensyö jotain 1-2h välein.

Väsymyksestä johtuen en siis saanut aikaiseksi selattua kuvia Barcelonan juttu vartea, mutta kyllä sen vielä kirjoitan kunhan saan kuvat valmiiksi.

olen kuitenkin tehnyt jo viikon verran kevät siivousta (vaatimatta että se valmistuu nyt heti jos ei jo aikaisemmin)=) ja vihdoin saanut aikaiseksi katsottaua O:n liian pienet vaatteet pois kaapista.  Sillä seurauksella että poistin kaikki nekäyttöhousut joissa nilkat vilkkui kaappiin jäi vain muutamat pöksyt joista lähes kaikkien väri oli musta =( Pitänee poiketa ostamaan muutamat udet ja värikkäät.
Saman tein paidoille kun napa ei enää tahtonut kaikissa pysyä piilossa. Niitä onneksi jäi vielä riittämiin. Jostain syystä meillä on paljon 122-128cm vaatteita ja nyt pieneksi jääviä 110cm, mutta tarvittavat 116cm puuttuu lähes kokonaan. =) Ajattelin olla laiska ja tilata verkkokaupasta.laitan sitten kuvan kun tuotteet tulevat. =)

Pikku T on nyt noin 6,5kk ja haluaa kovasti eteenpäin. Ryömiminen ei niin kiinnosta ja konttausta ei vielä osata, joten hän käyttää niiden välimuotoa. Näyttää kuitenkin toimivan hyvin. Tänään oli hauska mönkiä ilmapallon perässä, kun se ei millään tahtonut pysyä käsissä. En tiedä olenko vielä ihan ymmärtänyt että pikkuinenlähtee liikkeelle ja kohta sen pierässä täytyy juosta ja opetella taas sulkemaan yläkerran portti portaisiin!!!

Näin tällä kertaa =)